Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat määritelleet, ensimmäisinä maailmassa, yhteiset jalostustavoitteet lypsyrotuisille sonneille ja lehmille. Indeksiluku, joka kuvaa tavoitteita on nimeltään NTM eli Nordic Total Merit. Maat laskevat yhdessä kaikille lypsyrotuisille sonneille ja lehmille jalostusarvon ennusteet eri ominaisuuksissa. Yksittäiset ominaisuudet yhdistetään niiden sovittujen painotusten mukaisesti yhdeksi kokonaisjalostusarvoa kuvaavaksi luvuksi. Yhteisen arvostelun myötä yksittäisellä keinosiemennyssonnilla on siten sama kokonaisjalostusarvo niin Tanskassa, Suomessa kuin Ruotsissakin. Uusi NTM otetaan käyttöön lokakuun 15. päivä 2008 julkaistavassa arvostelussa. Pohjoismaisen jalostusarvosteluyhdistyksen toimitusjohtaja Gert Pedersen Aamand on uuteen kokonaisjalostusarvoon tyytyväinen. "Tämä on suuri edistysaskel, joka entisestään parantaa pohjoismaisen jalostustyön mahdollisuuksia", hän toteaa. Myös Faba Jalostuksen hallituksen puheenjohtaja Anna Lappalainen näkee NTM:n merkittävänä uudistuksena ja yhteistyön mahdollisuuksia parantavana edistysaskeleena "Myös viljelijänäkökulmasta uudella kokonaisjalostusarvolla on suuri merkitys, uskon, että sen avulla voimme vastata entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin, NTM on erittäin käyttökelpoinen työkalu myös tilatasolla jalostaessamme taloudellisia, terveitä ja kestäviä lehmiä" Lappalainen sanoo.

Jalostustavoite

Jalostustavoitteet ovat pitkälti samoja kuin mitä Pohjoismaissa on aiemminkin ollut eli tavoitteena on kestävä ja hyvä tuotoksinen lehmä, jonka rakenne- ja käyttöominaisuudet ovat kunnossa. Uusi kokonaisjalostusarvo pyrkii ottamaan huomioon myös maidontuotantoon kohdistuvat tulevaisuuden vaatimukset, erityisesti lehmien hyvinvoinnin ja maidontuottajien työssäjaksamisen osalta. NTM painottaa runsaasti lehmien hedelmällisyyttä, terveyttä, rakennetta ja poikimaominaisuuksia. Uudesta kokonaisjalostusarvosta huolimatta Pohjoismaiden huippusonnien listat eivät juuri muutu. Tämä johtuu siitä, että aiemmat Pohjoismaiden kansalliset kokonaisjalostusarvot ovat olleet hyvin samansisältöisiä. Suurimmat maiden väliset erot ovat olleet kokonaisjalostusarvossa mukana olleiden ominaisuuksien lukumäärässä. Uusi NTM laittaa sonnit ja lehmät paremmuusjärjestykseen nyt samojen kriteereiden mukaan.

Entinen ulkonäkö

Uusi NTM näyttää samalta kuin Suomen aiempi kokonaisjalostusarvo. Sen keskiarvo on 0 ja hajonta 10 indeksipistettä. Karjanomistajan on entistä helpompi löytää lehmälleen paras ja sopivin siemennyssonni parhaitten sonnien joukosta, olipa sonni testattu sitten Suomessa, Ruotsissa tai Tanskassa.

"Uutta indeksiä määritettäessä tärkeänä tavoitteena oli saada työkalu, joka palvelee kotieläinjalostajien, tilojen tulevaisuuden tarpeita entistä paremmin, uskon, että olemme siinä onnistuneet" Anna Lappalainen toteaa. Gert Pedersen Aamand näkee uuden kokonaisjalostusarvon entisestään lujittavan pohjoismaista yhteistyötä jalostuksessa. "Olen myös vakuuttunut, että yhteinen kokonaisjalostusarvo lujittaa entisestään Pohjoismaiden välistä yhteistyötä jalostuksessa, sekä antaa tehokkaan työkalun perinnölliseltä tasoltaan parhaiden eläinten löytämiseen ", hän toteaa.

Lisätietoja:
Johtaja, naudanjalostus
Jaana Kiljunen, Faba Jalostus, puh. 0400 614 066

Hallituksen puheenjohtaja, Faba Jalostus
Anna Lappalainen Puh. 040 522 3140