Holsteinarvostelu, mukana olevat rodut: Tanskan holstein, Tanskan punainen holstein, Ruotsin holstein ja Suomen holstein. Suomen ayrshire ja suomenkarja ovat mukana holsteinarvostelussa vain tuomassa lisäinformaatiota.

Punaisten rotujen arvostelu, mukana olevat rodut: Tanskan punainen (RDM), Ruotsin punakirjava rotu (SRB), Suomen ayrshire ja suomenkarja. Suomen holstein on mukana arvostelussa vain tuomassa lisäinformaatiota.

Jerseyarvostelu, mukana oleva rodut: Tanskan jersey ja Ruotsin Jersey (vain tuotosarvostelu).

Aineiston poimintapäivämäärät

Arvostelussa käytetyn aineiston poimintapäivämäärät kansallisista tietokannoista on kerrottu taulukossa 1.

Taulukko 1. Aineiston poimintapäivämäärät.

Ominaisuus	Tanska	Suomi	Ruotsi
Tuotosominaisuudet	09.09.2008	11.09.2008	04.09.2008
Rakenne, lypsettävyys, luonne, vuoto	15.09.2008	11.09.2008	06.09.2008
Hedelmällisyys	15.09.2008	11.09.2008	08.09.2008
Utareterveys	15.09.2008	11.09.2008	08.09.2008
Poikimaominaisuudet	15.09.2008	11.09.2008	08.09.2008

Katsaus arvosteluihin

Tuotos

Ruotsin Jersey oli mukana jersey-arvostelussa ensimmäistä kertaa. Arvosteluaineiston määrä kasvoi sen myötä 3%. Tanskalaisten jersey -sonnien ja –lehmien jalostusarvon ennusteisiin tällä ei ollut vaikutusta. Sen sijaan ruotsalaisten jersey-lehmien indeksit muuttuivat melkoisesti verrattuna Ruotsin aiempaan kansalliseen arvosteluun. Korrelaatiot Ruotsin aiemman ja NAVin uuden jersey-arvostelun välillä olivat noin 60-70%, mikä kertoo siitä, että ruotsalaiset lehmät saivat paljon uutta informaatiota Tanskan jerseypopulaatiosta.

Hedelmällisyys

NAVin hedelmällisyysindeksin sisältöä muutettiin hieman. Hedelmällisyyshäiriöiden hoitoindeksillä ei ole enää painoa varsinaisessa hedelmällisyysindeksissä, vaan se siirrettiin uuteen “muut hoidot”-indeksiin. Hedelmällisyyshäiriöiden hoitotietoja käytetään kuitenkin yhä hedelmällisyysarvostelussa tuomassa lisätietoa hedelmällisyydestä. Uuden hedelmällisyysindeksin korrelaatio vanhaan hedelmällisyysindeksiin on yli 0.97.

Muut hoidot

NAV laski ensimmäistä kertaa yhteisen arvostelun muille hoidoille (OD, other diseases). Aineisto muodostuu terveystarkkailusta saatavista eläinlääkäreiden tekemistä diagnoosi- ja hoitotiedoista kolmelta ensimmäiseltä lypsykaudelta. Hoitotiedot on ryhmitelty poikimiseen liittyviin lisääntymisongelmiin (ERP, early reproductive disorders), tiinehtymiseen liittyviin lisääntymisongelmiin (LRP, late reproductive disorders), aineenvaihduntasairauksiin (MB, metabolic disorders), sekä jalkasairauksiin (FL, feet and legs problems). Näiden tietojen lisäksi arvostelussa käytetään hyödyksi myös utaretulehdushoitotietoja ensimmäiseltä lypsykaudelta. Taulukossa 2 on listattu mitä eläinlääkäreiden tekemiä diagnooseja/hoitoja sisältyy kuhunkin ryhmään. Taulukossa 3 on kerrottu miltä aikajaksolta tietoja käytetään.

Lisääntymishäiriöt on jaoteltu sen mukaan, miten kauan poikimisesta on kulunut. Lypsykauden alun lisääntymisongelmat liittyvät pääsääntöisesti poikimiseen. ERP pitää sisällään mm. kohtutulehdukset, jälkeisten jäämiseen ja sukuelinten palautumiseen liittyvät ongelmat aina 40 päivää poikimisesta saakka. Tämän jälkeen lisääntymishäiriöt muuttuvat uuteen tiinehtymiseen liittyviksi, pitäen lähinnä sisällään hormonaalisia ongelmia, jotka näkyvät mm. kiimattomuutena ja ovulaatiohäiriöinä. Nämä lisääntymisongelmat ovat mukana LRP:ssä alkaen 41 päivää poikimisesta. Kunkin ryhmän sisällä käytetään tietoja kolmelta ensimmäiseltä lypsykaudelta. Kullekin lypsykaudelle lasketaan oma indeksinsä, jotka sitten yhdistetään. Kaikki neljä ominaisuusryhmää puolestaan yhdistetään yhdeksi ”muut hoidot” –indeksiksi, joka siis kuvaa lehmien perinnöllistä kykyä vastustaa sairauksia. Muut hoidot-indeksi on mukana NAVin kokonaisjalostusarvossa (NTM) sille lasketun taloudellisen merkityksen mukaisella painolla.

Taulukko 2. Muut hoidot –arvostelussa mukana olevat hoitotiedot ryhmiteltynä

ERP	LRP	MB	FL
jälkeiset, lisääntymiselinten tulehdukset, lisääntymiseen liittyvät hormonaaliset häiriöt, muut lisääntymishäiriöt	lisääntymiseen liittyvät hormonaaliset häiriöt, lisääntymiselinten tulehdukset, muut lisääntymishäiriöt	asetonitauti (ketoosi), poikimahalvaus, muut aineenvaihduntasairaudet, muut ruokinnalliset häiriöt, muut hoidot	jalka- ja sorkkasairaudet

Taulukko 3. Arvosteltavat ominaisuudet

Ominaisuuden lyhenne	Määritelmä
	Ominaisuuden määritelmä
ERP1-ERP3	lisääntymishäiriöt 0-40 päivää poikimisesta, lehmä joko hoidettu (1) tai ei hoidettu (0). Lypsykaudet 1-3.
LRP1-LP3	lisääntymishäiriöt 41-305 päivää poikimisesta, lehmä joko hoidettu (1) tai ei hoidettu (0). Lypsykaudet 1-3.
MB1-MB3	aineenvaihduntahäiriöt, lehmä joko hoidettu (1) tai ei hoidettu (0) -15-305 päivää poikimisesta. Lypsykaudet 1-3.
FL1-FL3	jalka- ja sorkkaongelmat, lehmä joko hoidettu (1) tai ei hoidettu (0) -15-305 päivää poikimisesta. Lypsykaudet 1-3.
CM1	utaretulehdus, lehmä joko hoidettu (1) tai ei hoidettu (0) -15-305 päivää poikimisesta. Tiedot vain 1. lypsykaudelta.
	Indeksin muodostuminen
ERP	lypsykauden alun lisääntymishäiriöt: 0.5*ERP1+0.3*ERP2+0.2*ERP3
LRP	lypsykauden alun jälkeiset lisääntymishäiröt: 0.5*LRP1+0.3*LRP2+0.2*LRP3
MB	aineenvaihduntahäiriöt: 0.5*MB1+0.3*MB2+0.2*MB3
FL	jalka- ja sorkkaongelmat: 0.5*FL1+0.3*FL2+0.2*FL3
OD	Muut hoidot yhteensä.:1.93*ERP+1.04*LRP+1.87*MB+1.7*FL

Taulukko 4. Korrelaatiot aiempien kansallisten “muut hoidot”-arvostelujen ja NAVin yhteisen arvostelun välillä, laskettu vuosina 1999-2003 syntyneiden sonnien arvosteluista

	RDC	Holstein	suurin muutos arvostelumallissa verrattuna aiempaan
Tanska	0.57	0.78	poikimaiän vaikutuksen mallintaminen
Suomi	0.47	0.55	arvosteltavan ominaisuuden määritelmä, aiemmin yksi ryhmä
Ruotsi	0.64	0.68	arvosteltavan ominaisuuden määritelmä, aiemmin kaksi ryhmää

Kestävyys

NAVilla ei vielä ole yhteistä kestävyysarvostelua, vaan kukin maa laskee kestävyysarvostelun kansalliseen aineistoon perustuen. Siihen saakka kunnes yhteinen arvostelu on valmis, käytetään NAVin kokonaisjalostusarvossa, NTM:ssä, keskiarvoa Tanskan, Suomen ja Ruotsin Interbull-kestävyysindekseistä. Siten sonnin, jonka Interbull-kestävyysindeksi Tanskassa on 120, Suomessa 116 ja Ruotsissa 118, kestävyysindeksi NTM:tä laskettaessa on 118.

Kasvu

NAVilla ei vielä ole yhteistä arvostelua kasvulle. Siihen saakka kunnes yhteinen arvostelu on valmis, käytetään sonneille Tanskassa ja Ruotsissa laskettuja kansallisia arvosteluja. Mikäli sonni on saanut arvostelun kummassakin maassa, käytetään sitä arvostelua, jonka arvosteluvarmuus on korkein. Suomessa kansallista kasvuarvostelua ei ole. Jos suomalaista sonnia ei ole arvosteltu sen enempää Ruotsissa kuin Tanskassakaan kasvun suhteen niin kasvuindeksiksi oletetaan keskimääräinen eli 100 kun sonnin NTM:ää muodostetaan.

Lypsettävyys ja luonne

Lehmien lypsettävyys- ja luonneindeksejä käytetään suoraan lehmien NTM:ssä.

Muissa ominaisuuksissa ei tapahtunut muutoksia

Vertailuryhmä

Sonnien ja lehmien jalostusarvot ilmaistaan suhteellisina indekseinä, jolloin kaikkia eläimiä verrataan samaan vertailuryhmään. Tämän arvostelun vertailuryhmän (joiden indeksien keskiarvo on 100) muodostavat 15.10.2003-15.10.2005 välisenä aikana syntyneet lehmät.

Ominaisuuksissa, missä vain sonneille lasketaan suoraan jalostusarvot, käytetään vertailuryhmänä sonneja, joiden tyttäret ovat nyt karjoissa lypsämässä (taulukko 5).

Taulukko 5. Vertailuryhmät eri ominaisuuksissa

ominaisuus	vertailuryhmän muodostavat
tuotos, rakenneominaisuudet, lypsettävyys, luonne ja vuoto	lehmät, joiden syntymäaika on 15.10.2003 -15.10.2005
hedelmällisyys, poikimaominaisuudet, utareterveys, muut hoidot	sonnit, joiden syntymäaika on 15.10.1999 -15.10.2001

NTM – Nordic Total Merit Index eli pohjoismainen kokonaisjalostusarvo

Suomi, Ruotsi ja Tanska ottavat käyttöön pohjoismaisen kokonaisjalostusarvon, NTM - Nordic Total Merit. NTM:n myötä sonneille ja lehmille lasketaan samalla tavalla kussakin kolmessa maassa kokonaisjalostusarvo. Yksittäisellä eläimellä on siten sama kokonaisjalostusarvo niin Suomessa, Ruotsissa kuin Tanskassakin. NTM otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön 15.10.2008 julkaistavassa arvostelussa. NTM:n laskemisessa käytetyt painot on kerrottu taulukoissa 6-9. Lehmille käytettävät painot poikkeavat hieman sonnien vastaavista. Tämän taustalla on se, että ominaisuuksien jalostusarvoja laskettaessa ei toistaiseksi ole ollut mahdollista ottaa huomioon tuotosominaisuuksien perinnöllisesti epäsuotuisaa yhteyttä hedelmällisyyteen, utareterveyteen ja utarerakenteeseen, sekä samanaikaisesti utareterveyden ja utarerakenteen välistä suotuisaa yhteyttä. Sonnien arvosteluun tällä puutteella on vain vähän merkitystä suuren tytärinformaation takia. Lehmien NTM:ää laskettaessa ominaisuuksien välisiksi geneettisiksi korrelaatioiksi oletetaan:

• tuotos - utareterveys -0,3

• tuotos – hedelmällisyys -0,4

• utareterveys – utarerakenne 0,3

• tuotos - utarerakenne -0,2

Käytännössä lehmillä tuotosindeksin painoa pudotetaan ja utarerakenneindeksin painoa puolestaan nostetaan verrattuna sonnien painotuksiin.

Odotusarvo

Lehmälle lasketaan jokaisessa ominaisuudessa odotusarvo, mikäli sillä ei ole varsinaista jalostusarvoa. Myös sonneille lasketaan odotusarvo yksittäisissä ominaisuuksissa, mikäli virallinen indeksi vielä puuttuu esim. liian alhaisen arvosteluvarmuuden vuoksi. Odotusarvo on aina isän ja emän jalostusarvojen (tai jalostusarvojen puuttuessa odotusarvojen) keskiarvo. Odotusarvon laskennassa käydään eläinten sukulaisuustiedosto läpi: sukutaulun vanhimmille eläimille lasketaan ensin joko jalostusarvo tai odotusarvo, jolloin puolestaan niiden jälkeläisille pystytään muodostamaan odotusarvo. Mikäli eläimellä ei ole jalostusarvoa tai sille ei pystytä laskemaan odotusarvoa yo. sääntöjen mukaisesti, käytetään jalostusarvon ennusteena rotu- ja maakohtaista syntymävuoden mukaista keskiarvoa.

Odotusarvo = ½ x isän jalostusarvo + ½ x emän jalostusarvo

Näiden odotusarvojen kautta lehmille voidaan muodostaa indeksit hedelmällisyydessä, poikimaominaisuuksissa, kestävyydessä ja kasvussa NTM:n laskemista varten.

Taulukko 6. Ominaisuuksien painotus holsteinrotuisten sonnien ja lehmien NTM:ssä. Painot on skaalattu siten, että NTM:n keskiarvoksi muodostuu 0 ja hajonnaksi 10 indeksipistettä

Ominaisuus	NTM paino	NTM ominaisuuksien painot lehmillä, kun ominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet on otettu huomioon
	sonnit	lehmät, joilla tuotosindeksi	lehmät, joilla tuotosindeksi ja utarerakenneindeksi
tuotosindeksi	0.75	0.68	0.68
kasvu	0.06	0.06	0.06
hedelmällisyys	0.31	0.31	0.31
syntymäindeksi	0.15	0.15	0.15
poikimaindeksi	0.17	0.17	0.17
utareterveys	0.35	0.35	0.35
muut hoidot	0.12	0.12	0.12
runko	0.00	0.00	0.00
jalat	0.15	0.15	0.15
utarerakenne	0.18	0.18	0.23
lypsettävyys	0.08	0.08	0.08
luonne	0.03	0.03	0.03
kestävyys	0.11	0.11	0.11

Taulukko 7. Ominaisuuksien painotus ayrshirerotuisten sonnien ja lehmien NTM:ssä. Painot on skaalattu siten, että NTM:n keskiarvoksi muodostuu 0 ja hajonnaksi 10 indeksipistettä

Ominaisuus	NTM paino	NTM ominaisuuksien painot lehmillä, kun ominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet on otettu huomioon
	sonnit	lehmät, joilla tuotosindeksi	lehmät, joilla tuotosindeksi ja utarerakenneindeksi
tuotosindeksi	0.92	0.84	0.84
kasvu	0.00	0.00	0.00
hedelmällisyys	0.26	0.26	0.26
syntymäindeksi	0.14	0.14	0.14
poikimaindeksi	0.12	0.12	0.12
utareterveys	0.32	0.32	0.32
muut hoidot	0.12	0.12	0.12
runko	0.00	0.00	0.00
jalat	0.09	0.09	0.09
utarerakenne	0.32	0.32	0.37
lypsettävyys	0.06	0.06	0.06
luonne	0.03	0.03	0.03
kestävyys	0.08	0.08	0.08

Taulukko 8. Ominaisuuksien painotus jerseyrotuisten sonnien ja lehmien NTM:ssä. Painot on skaalattu siten, että NTM:n keskiarvoksi muodostuu 0 ja hajonnaksi 10 indeksipistettä

Ominaisuus	NTM paino	NTM ominaisuuksien painot lehmillä, kun ominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet on otettu huomioon
	sonnit	lehmät, joilla tuotosindeksi	lehmät, joilla tuotosindeksi ja utarerakenneindeksi
tuotosindeksi	0.87	0.78	0.78
kasvu	0.00	0.00	0.00
hedelmällisyys	0.26	0.26	0.26
syntymäindeksi	0.06	0.06	0.06
poikimaindeksi	0.06	0.06	0.06
utareterveys	0.49	0.49	0.49
muut hoidot	0.04	0.04	0.04
runko	0.00	0.00	0.00
jalat	0.05	0.05	0.05
utarerakenne	0.15	0.15	0.22
lypsettävyys	0.10	0.10	0.10
luonne	0.03	0.03	0.03
kestävyys	0.12	0.12	0.12

Taulukko 9. Ominaisuuksien painotus Tanskan punaisten holsteinsonnien ja -lehmien NTM:ssä. Painot on skaalattu siten, että NTM:n keskiarvoksi muodostuu 0 ja hajonnaksi 10 indeksipistettä

Ominaisuus	NTM paino	NTM ominaisuuksien painot lehmillä, kun ominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet on otettu huomioon
	sonnit	lehmät, joilla tuotosindeksi	lehmät, joilla tuotosindeksi ja utarerakenneindeksi
tuotosindeksi	0.75	0.68	0.68
kasvu	0.11	0.11	0.11
hedelmällisyys	0.23	0.23	0.23
syntymäindeksi	0.17	0.17	0.17
poikimaindeksi	0.17	0.17	0.17
utareterveys	0.35	0.35	0.35
muut hoidot	0.12	0.12	0.12
runko	0.00	0.00	0.00
jalat	0.15	0.15	0.15
utarerakenne	0.24	0.24	0.29
lypsettävyys	0.08	0.08	0.08
luonne	0.03	0.03	0.03
kestävyys	0.11	0.11	0.11

Korrelaatiot vanhojen kansallisten kokonaisjalostusarvojen ja uuden NTM:n välillä ovat sonneilla 0.95:stä ylöspäin (taulukot 10-11). Käytännössä tämä tarkoittaa, että sonnien paremmuusjärjestys muuttuu kohtuullisen vähän kussakin kolmessa maassa.

Taulukko 10. Korrelaatiot vanhojen kansallisetn kokonaisjalostusarvojen (S-indeks, Tjurindeks and Kokonaisjalostusarvo) ja NTM:n välillä. Korrelaatiot on laskettu vuosina 1999-2003 syntyneiden sonnien arvosteluista.

	RDC	Holstein	Jersey
Tanska	0.97	0.98	0.98
Suomi	0.95	0.95	-
Ruotsi	0.97	0.97	-

Taulukko 11. Korrelaatiot vanhojen kansallisetn kokonaisjalostusarvojen (S-indeks, Koindeks and Kokonaisjalostusarvo) ja NTM:n välillä. Korrelaatiot on laskettu vuonna 2004 syntyneiden ja rakennearvosteltujen lehmien arvosteluista.

	RDC	Holstein	Jersey
Tanska	0.93	0.96	0.96
Suomi *)	0.91	0.88	-
Ruotsi	0.97	0.96

*) Suomi käyttää lehmillä NAVin utareterveysindeksien sijaan soluindeksejä kansallisesta koelypsymallilla tapahtuvasta arvostelusta. NAV on rakentamassa uutta utareterveysarvostelua, joka hyödyntää mittalypsykohtaisia solutietoja, utaretulehdushoitotietoja ja utarerakennearvostelua. NAVin uuden arvostelun myötä myös lehmät tulevat saamaan suoraan utareterveysindeksin. Uusi arvostelu otettaneen käyttöön kesällä 2009

Suomenkarjan kokonaisjalostusarvon sisältämät ominaisuudet ja niiden painotukset säilyvät ennallaan toistaiseksi. Ruotsin Jerseylle ei lasketa NTM:ää.

NTM:n julkaiseminen

Sonnin NTM julkaistaan jos sonnilla on virallinen arvostelu tuotosominaisuuksissa, rakenteessa sekä utareterveydessä. Mikäli sonnilta puuttuu jossain NTM:n sisältämässä ominaisuudessa virallinen arvostelu, käytetään sen sijasta sonnin odotusarvoa kyseisessä ominaisuudessa.

Taulukko 12. Aiempien kokonaisjalostusarvojen ja uuden NTM:n julkistamissäännöt sonneille.

	vanhat kansalliset kokonaisjalostusarvot	NTM
Tanska	sonnilla oltava tuotos- ja rakenneindeksit	sonnilla oltava tuotos-, rakenne- ja utareterveysindeksit
Suomi	sonnilla oltava tuotosindeksit
Ruotsi	sonnilla oltava kaikki muut indeksit paitsi muut hoidot ja kestävyys

NAV-arvostelujen lukumäärä ja aikataulu

Vuonna 2008 NAV laskee arvostelut 6 kertaa vuodessa kaikille ominaisuuksille. Aikataulu on sellainen, että NAV pystyy toimittamaan mahdollisimman tuoreet jalostusarvot Interbullin kansainväliseen arvosteluun. Oheisessa taulukossa (taulukko 13) on kerrottu NAVin ja Interbull-arvostelujen julkistamispäivät vuonna 2008.

Taulukko 13. NAV- ja Interbull-arvostelujen julkaisupäivät vuonna 2008. Tummennetulla merkityt NAVin arvostelut toimitetaan seuraavaan Interbull-arvosteluun

	2008
Kuukausi	NAV	Interbull
Tammikuu	15.1.	15.1
Helmikuu
Maaliskuu	15.3.
Huhtikuu		1.4
Toukokouu	15.5.
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu	15.8.	19.8
Syyskuu
Lokakuu	15.10.
Marraskuu
Joulukuu	1.12.

Lisätietoja pohjoismaisesta arvostelusta löytyy:

NAVin kotisivut: www.nordicebv.info
Yhteyshenkilö: Gert Pedersen Aamand, Puh. +45 87405288 gap@landscentret.dk,

Tanska: www.landscentret.dk/nav
Yhteyshenkilö: Ulrik Sander Nielsen, Dansk Kvaeg, Puh. +45 87405289, usn@landscentret.dk

Ruotsi: : www.svenskmjolk.se
Yhteyshenkilö: Jan-Åke Eriksson, Svensk Mjölk, Puh. +46 08-790 58 67
jan.eriksson@svenskmjolk.se

Suomi: www.faba.fi

Yhteyshenkilö: Jukka Pösö, Faba Jalostus, Puh. +358-(0)207472071 jukka.poso@faba.fi