Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle, lypsettävyydelle, vuodolle ja luonteelle, sekä poikimaominaisuuksille ja kasvulle. Uutena ominaisuutena mukana on nyt myös kestävyys. NAV laskee arvostelut roturyhmittäin:

Holsteinarvostelu, mukana olevat rodut: Tanskan holstein, Tanskan punainen holstein, Ruotsin holstein ja Suomen holstein. Suomen ayrshire ja suomenkarja ovat mukana holsteinarvostelussa vain tuomassa lisäinformaatiota.

Punaisten rotujen arvostelu, mukana olevat rodut: Tanskan punainen (RDM), Ruotsin punakirjava rotu (SRB), Suomen ayrshire ja suomenkarja. Suomen holstein on mukana arvostelussa vain tuomassa lisäinformaatiota.

Jerseyarvostelu, mukana oleva rodut: Tanskan jersey ja Ruotsin Jersey (vain tuotos- ja rakenneominaisuuksien arvostelu).

Aineiston poimintapäivämäärät
Arvostelussa käytetyn aineiston poimintapäivämäärät kansallisista tietokannoista on kerrottu taulukossa 1.

Taulukko 1. Aineiston poimintapäivämäärät

Ominaisuus	Tanska	Suomi	Ruotsi
Tuotosominaisuudet	22.06.2010	20.06.2010	18.06.2010
Rakenne, lypsettävyys, luonne, vuoto	25.06.2010	20.06.2010	14.06.2010
Hedelmällisyys	25.06.2010	20.06.2010	19.06.2010
Utareterveys, muut hoidot	25.06.2010	20.06.2010	19.06.2010
Poikimaominaisuudet	25.06.2010	20.06.2010	19.06.2010
Kasvu	25.06.2010	20.06.2010	16.06.2010

Katsaus arvosteluihin

Kestävyys

NAV on laskenut nyt ensimmäistä kertaa pohjoismaisen kestävyysarvostelun, joka pohjautuu aineistoon Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Arvostelumalli on ns. lineaarinen eläinmalli, jolloin myös lehmille saadaan kestävyysindeksi. Suomi ja Tanska käyttivät aiemmin omissa kansallisissa kestävyysarvosteluissa hieman monimutkaisempaa, ns. survival-analyysiä. Suomen ja Tanskan arvosteluissa korjattiin lehmän tuotospotentiaalin vaikutus sen kestävyyteen eli kestävyysindeksi kuvasi kestävyyttä, joka johtui musta kuin tuotantokyvystä. Uusi NAV-arvostelumalli on hyvin samankaltainen kuin Ruotsin aiempi kestävyysarvostelu, jossa myös tuotostason annettiin vaikuttaa kestävyyteen.

Maiden aiemmat erilaiset arvostelumallit kuvasivat kestävyyttä hieman eri tavalla. Uusi, tuotoskorjaamaton kestävyysindeksi on ehkä kuitenkin helpommin ymmärrettävä; huono kestävyys on huonoa kestävyyttä, johtuipa se sitten liian suurista tuotoksista tai liian pienistä tuotoksista tai mistä tahansa, mikä johtaa eläimen poistamiseen karjasta.

Kestävyyttä mitataan viitenä eri ajanjaksona:

· Aika päivinä ensimmäisestä poikimisesta 1. lypsykauden loppuun (lypsykauden pituus maksimissaan 365, pidemmästä lypsykaudesta ei saa etua)
· Aika päivinä ensimmäisestä poikimisesta 2. lypsykauden loppuun (kunkin lypsykauden pituus maksimissaan 365 pv)
· Aika päivinä ensimmäisestä poikimisesta 3. lypsykauden loppuun (kunkin lypsykauden pituus maksimissaan 365 pv)
· Aika päivinä ensimmäisestä poikimisesta 4. lypsykauden loppuun (kunkin lypsykauden pituus maksimissaan 365 pv)
· Aika päivinä ensimmäisestä poikimisesta 5. lypsykauden loppuun (kunkin lypsykauden pituus maksimissaan 365 pv)

Näille viidelle kestävyysmitalle lasketaan kullekin arvostelu, jossa hyödynnetään mittojen välisiä, erittäin korkeita, perinnöllisiä yhteyksiä. Varsinainen kestävyysindeksi muodostuu mitasta aika ensimmäisestä poikimisesta 3. lypsykauden loppuun. Muut mitat antavat lisätietoa lehmien kestävyydestä karjoissa. Sonnien kestävyysindeksi julkaistaan silloin kun sen arvosteluvarmuus on vähintään 50 %.

Taulukko 2. Aiempien kansallisten kestävyysarvostelujen ja uuden NAV-kestävyysarvostelun väliset korrelaatiot

	Sonnit
	Tanska	Ruotsi	Suomi
RDC	0.80	0.83	0.76
Holstein	0.79	0.85	0.82
Jersey	0.77

Utareterveys

Utareterveysarvostelua on uudistettu merkittävästi. Suurimmat parannukset edelliseen arvostelumalliin verrattuna ovat:

• Uusi malli on ns. eläinmalli, jolloin myös lehmille saadaan suoraan jalostusarvon ennusteet. Aiempi malli oli isämalli, jolloin ainoastaan sonnit pystyttiin arvostelemaan
• Uusi arvostelumalli käyttää suoraan mittalypsykohtaisia solutietoja – aiemmin niistä laskettiin ensin lypsykausikohtaiset keskiarvot, joita käytettiin indeksilaskennassa
• Uudessa mallissa käytettävät perinnölliset tunnusluvut (periytyvyys, toistuvuus, ominaisuuksien väliset yhteydet) on arvioitu uudelleen ja ovat siten paremmin ajan tasalla kuin aiemmin käytetyt.

Uudessa mallissa käytetään samoja, utaretulehdusalttiutta kuvaavia mittoja, kuin mitä vanhassakin.

Pohjoismaisessa utareterveysarvostelussa tutkitaan mahdollisia utaretulehdustapauksia neljällä eri ajanjaksolla:

· utaretulehdus ensimmäisen lypsykauden alussa (15 päivää ennen poikimista – 50 päivää poikimisen jälkeen välisellä ajalla, utul11)
· utaretulehdus ensimmäisellä lypsykaudella lypsykauden alun jälkeen (51 päivää poikimisesta – 305 päivää poikimisesta, utul12)
· utatetulehdus toisella lypsykaudella (15 päivää ennen poikimista – 150 päivää poikimisen jälkeen, utul2)
· utaretulehdus kolmannella lypsykaudella (15 päivää ennen poikimista – 150 päivää poikimisen jälkeen, utul3)

Jos lehmää on hoidettu uteretulehduksen takia, niin lehmä katsotaan sairastuneeksi. Jos lehmää ei ole hoidettu (tai hoitomerkintää ei ole siirretty tietokantaan), lehmä katsotaan arvostelussa terveeksi. Lisätietoja lehmän alttiudesta sairastua utaretulehdukseen tuovat lehmän mittalypsykohtaiset solutiedot kolmelta ensimmäiseltä lypsykaudelta. Myös ensikoiden utarerakennetietoja (utareen muoto ja etukiinnitys) hyödynnetään utareterveysarvostelussa, sillä hyvämallinen ja hyväkiinnityksinen utare vähentää sairastumisalttiutta.

Neljä edellä mainittua utaretulehdusmittaa (utul11, utul12, utul2 ja utul3) yhdistetään yhdeksi utareterveyttä kuvaavaksi utaretulehdusindeksiksi. Tätä utaretulehdusindeksiä käytetään myös nyt lehmillä utareterveysindeksinä. Indeksit julkaistaan totuttuun tapaan siten, että keskiarvo on 100 ja indeksien hajonta 10 indeksipistettä.

Osaindeksien painokertoimet yhdistetyssä utaretulehdusindeksissä ovat seuraavat:

utaretulehdusindeksi =0.25*utul11+0.25*utul12+ 0.3*utul2+0.2*utul3

Myös soluluvun lypsykausikohtaiset indeksit yhdistetään yhdeksi solulukuindeksiksi; eri lypsykausien painokertoimet ovat: 0.5:0.3:0.2. Ensimmäisellä lypsykaudella on siten suurin suhteellinen paino.

Taulukko 3. Uuden ja aiemman utareterveysarvostelujen väliset korrelaatiot sonneilla.

	Sonnit
	Tanska	Ruotsi	Suomi
RDC	0.94	0.95	0.96
Holstein	0.94	0.94	0.95
Jersey	0.88

Lehmillä korrelaatiot aiemman ja uuden utareterveysarvostelun välillä vaihtelevat välillä 0.60-0.70. Tämä on odotettua sillä aiempi lehmien utareterveysarvostelu perustui lehmien urospuolisten sukulaisten utareterveysindekseistä laskettuihin odotusarvoihin. Suomessa lehmien utareterveysindeksinä käytettiin kansallisesta arvostelusta laskettua solulukuindeksiä. Suomen aiemman solulukuindeksin ja uuden pohjoismaisen solulukuindeksin välinen korrelaatio on 0.91-0.92.

Lisätietoa uudesta NAV-utareterveysarvostelusta löytyy NAVin nettisivuilta:

http://www.nordicebv.info/Publications/English/

Combining test day SCS with clinical mastitis and udder type traits: A random regression model for joint genetic evaluation of udder health. 37th ICAR Session and Interbull Open Meeting, Riga, Latvia, 31st May–4th June, 2010 by E. Negussie, M. Lidauer, E. A. Mäntysaari , I. Strandén, J. Pösö, U. S. Nielsen, K. Johansson, J. –Å. Eriksson, G. P. Aamand

NTM – utareterveysindeksin painotus lehmien kokonaisjalostusarvossa

Utareterveysarvostelun muututtua eläinmallilla tapahtuvaksi arvosteluksi lehmien utareterveysindeksi pitää sisällään tiedot lehmän omista utaretulehduksista, soluluvuista ja utarerakenteesta. Aiemmin lehmien utareterveysindeksi oli vain suvun perusteella laskettu odotusarvo, johon lehmän omat utarerakennetiedot eivät vaikuttaneet. Tätä kompensoitiin sillä, että lehmän utarerakenneindeksille annettiin lisäpainoa, jos lehmä oli rakennearvosteltu. Koska utarerakenteen ja utareterveyden välinen positiivinen perinnöllinen yhteys otetaan automaattisesti huomioon uudessa arvostelumallissa ja siten lehmien utareterveysindeksissä, poistuu lehmien utarerakenteen aiemmin saama lisäpaino. Tästä lähtien utarerakenteen painotus kokonaisjalostusarvossa on sama sonneilla ja lehmillä (Taulukot 4-7). Käytännössä lehmien utarerakenteen kokonaispainotus ei muutu aiemmasta, mutta osa painosta tulee utareterveysindeksin kautta.

Taulukko 4. NTM-kokonaisjalostusarvon painokertoimet Holsteinilla.

Ominaisuus	NTM paino	NTM ominaisuuksien painot lehmillä kun ominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet on otettu huomioon
	sonnit	lehmät, joilla on tuotosindeksi	lehmät, joilla on tuotos- ja utarerakenneindeksit
tuotos	0.75	0.68	0.68
kasvu	0.06	0.06	0.06
hedelmällisyys	0.31	0.31	0.31
syntymäindeksi	0.15	0.15	0.15
poikimaindeksi	0.17	0.17	0.17
utareterveys	0.35	0.35	0.35
muut hoidot	0.12	0.12	0.12
runko	0.00	0.00	0.00
jalat	0.15	0.15	0.15
utare	0.18	0.18	0.18
lypsettävyys	0.08	0.08	0.08
luonne	0.03	0.03	0.03
kestävyys	0.11	0.11	0.11

Taulukko 5. NTM-kokonaisjalostusarvon painokertoimet punaisilla roduilla (RDC)

Ominaisuus	NTM paino	NTM ominaisuuksien painot lehmillä kun ominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet on otettu huomioon
	sonnit	lehmät, joilla on tuotosindeksi	lehmät, joilla on tuotos- ja utarerakenneindeksit
tuotos	0.92	0.84	0.84
kasvu	0.00	0.00	0.00
hedelmällisyys	0.26	0.26	0.26
syntymäindeksi	0.14	0.14	0.14
poikimaindeksi	0.12	0.12	0.12
utareterveys	0.32	0.32	0.32
muut hoidot	0.12	0.12	0.12
runko	0.00	0.00	0.00
jalat	0.09	0.09	0.09
utare	0.32	0.32	0.32
lypsettävyys	0.06	0.06	0.06
luonne	0.03	0.03	0.03
kestävyys	0.08	0.08	0.08

Taulukko 6. NTM-kokonaisjalostusarvon painokertoimet Jerseyllä

Ominaisuus	NTM paino	NTM ominaisuuksien painot lehmillä kun ominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet on otettu huomioon
	sonnit	lehmät, joilla on tuotosindeksi	lehmät, joilla on tuotos- ja utarerakenneindeksit
tuotos	0.87	0.78	0.78
kasvu	0.00	0.00	0.00
hedelmällisyys	0.26	0.26	0.26
syntymäindeksi	0.06	0.06	0.06
poikimaindeksi	0.06	0.06	0.06
utareterveys	0.49	0.49	0.49
muut hoidot	0.04	0.04	0.04
runko	0.00	0.00	0.00
jalat	0.05	0.05	0.05
utare	0.15	0.15	0.15
lypsettävyys	0.10	0.10	0.10
luonne	0.03	0.03	0.03
kestävyys	0.12	0.12	0.12

Taulukko 7. NTM-kokonaisjalostusarvon painokertoimet Tanskan punaisella Holsteinilla.

Ominaisuus	NTM paino	NTM ominaisuuksien painot lehmillä kun ominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet on otettu huomioon
	sonnit	lehmät, joilla on tuotosindeksi	lehmät, joilla on tuotos- ja utarerakenneindeksit
tuotos	0.75	0.68	0.68
kasvu	0.11	0.11	0.11
hedelmällisyys	0.23	0.23	0.23
syntymäindeksi	0.17	0.17	0.17
poikimaindeksi	0.17	0.17	0.17
utareterveys	0.35	0.35	0.35
muut hoidot	0.12	0.12	0.12
runko	0.00	0.00	0.00
jalat	0.15	0.15	0.15
utare	0.24	0.24	0.24
lypsettävyys	0.08	0.08	0.08
luonne	0.03	0.03	0.03
kestävyys	0.11	0.11	0.11

Vertailuryhmä
Sonnien ja lehmien jalostusarvot ilmaistaan suhteellisina indekseinä, jolloin kaikkia eläimiä verrataan samaan vertailuryhmään. Tämän arvostelun vertailuryhmän (joiden indeksien keskiarvo on 100) muodostavat 15.08.2005-15.08.2007 välisenä aikana syntyneet lehmät.

Uusien utareterveys- ja kestävyysarvostelujen käyttöönoton myötä vertailutaso näissä ominaisuuksissa muuttui sonneista lehmiksi. Vertailutaso tällöin myös koveni, sillä lehmien perinnöllinen taso on näissä ominaisuuksissa sonneja parempi. Vertailutason koventumisen myötä sekä sonnien että lehmien indeksien lukuarvot näissä ominaisuuksissa laskivat (taulukko 8).

Taulukko 8. Vertailutason koventumisen aiheuttama pudotus utareterveys- ja kestävyysindekseissä, sekä NTM-kokonaisjalostusarvossa verrattuna edelliseen arvosteluun.

	kestävyys	utareterveys	NTM
RDC	-2.0	-1.8	-0,7
Holstein	-6.5	-5.8	-2.7
Jersey	-5.7	-4,3	-2.8

Ominaisuuksissa, missä vain sonneille lasketaan suoraan jalostusarvot, käytetään vertailuryhmänä sonneja, joiden tyttäret ovat nyt karjoissa lypsämässä (taulukko 9).

Taulukko 9. Vertailuryhmät eri ominaisuuksissa

ominaisuus	vertailuryhmän muodostavat
tuotos, rakenneominaisuudet, kestävyys, utareterveys, lypsettävyys, luonne, vuoto ja kasvu*	lehmät, joiden syntymäaika on 15.8.2005 -15.8.2007
hedelmällisyys, poikimaominaisuudet, muut hoidot	sonnit, joiden syntymäaika on 15.8.2001 -15.8.2003

*kyseisenä ajanjaksona syntyneet sonnivasikat

NTM:n julkaiseminen
Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien sonnien NTM:n laskentaa on hieman täsmennetty maaliskuussa 2010. Pohjoismaissa kantakirjattujen sonnien NTM:n laskenta on säilynyt ennallaan.

Sonnin NTM julkaistaan jos sonnilla on virallinen arvostelu (joko NAV-arvostelussa tai Interbullin arvostelussa) tuotosominaisuuksissa, rakenteessa sekä utareterveydessä. Virallisella arvostelulla tarkoitetaan sitä, että sonni täyttää kyseisen ominaisuuden arvosteluvarmuuskriteerit. NTM:ää laskettaessa käytetään ensisijaisesti ominaisuuden NAV-arvostelua, ulkomaiselle sonnille käytetään NAV-arvostelun puuttuessa kyseisen ominaisuuden Interbull-arvostelua. Mikäli sonnilla ei ole jossain ominaisuudessa NAV- tai Interbull-arvostelua, lasketaan sonnille suvun mukainen odotusarvo.

NAV-arvostelujen lukumäärä ja aikataulu
NAV on tähän saakka laskenut arvostelut 6 kertaa vuodessa kaikille ominaisuuksille. Kuluvan vuoden elokuusta lähtien lasketaan vuosittain vain neljä arvostelua. Aikataulu on sellainen, että NAV pystyy toimittamaan mahdollisimman tuoreet jalostusarvot Interbullin kansainväliseen arvosteluun. Oheisessa taulukossa (taulukko 3) on kerrottu NAVin ja Interbull-arvostelujen julkistamispäivät vuonna 2010. Myös Interbullin julkaisemien arvostelujen aikataulut muuttuvat elokuusta 2010 lähtien.

Taulukko 3. NAV- ja Interbull-arvostelujen julkaisupäivät vuosina 2010/2011. Tummennetulla merkityt NAVin arvostelut toimitetaan seuraavaan Interbull-arvosteluun

	2010/2011
kuukausi	NAV	Interbull
toukokuu 2010	17
kesäkuu 2010
heinäkuu 2010
elokuu 2010	17	17
syyskuu 2010
lokakuu 2010
marraskuu 2010	2
joulukuu 2010		7
tammikuu 2011
helmikuu 2011	2
maaliskuu 2011
huhtikuu 2011		5
toukokuu 2011	2
elokuu 2011	9	9
syyskuu 2011
lokakuu 2011
marraskuu 2011	2
joulukuu 2011		6

Lisätietoja pohjoismaisesta arvostelusta löytyy:

NAVin kotisivut: www.nordicebv.info
Yhteyshenkilö: Gert Pedersen Aamand, Puh. +45 87405288 gap@vfl.dk,

Tanska: www.landscentret.dk/nav
Yhteyshenkilö: Ulrik Sander Nielsen, Dansk Kvaeg, Puh. +45 87405289, usn@vfl.dk

Ruotsi: : www.svenskmjolk.se
Yhteyshenkilö: Jan-Åke Eriksson, Svensk Mjölk, Puh. +46 08-790 58 67
jan.eriksson@svenskmjolk.se

Suomi: www.faba.fi
Yhteyshenkilö: Jukka Pösö, Faba Palvelu, Puh. +358-(0)207472071 jukka.poso@faba.fi